"Ensimmäinen" postaus!

Heippa!

Pyrin kirjoittamaan edes viikottain blogiani, jossa kerron etenkin minun ja Cherin yhteisestä alkutaipaleesta. Tässä postauksessa kerron lyhyesti Cheristä ja Cherin tulosta Suomeen.

Kahden pitkätukkabelgin jälkeen päätin ottavani seuraavaksi käyttölinjaisen koiran, jotta saisin mahdollisuuden aktiiviseen ja tavoitteelliseen harrastamiseen. Kumpikaan pojistani ei ole tähän soveltuva, sillä molemmilla on omat sairauksensa (joista kerron myöhemmin), jotka estävät tavoitteellisen harrastamisen. 

Shana, Fredo & Kajo

Mythical Force's Chaka Khan "Shanti" & Mythical Force's Cher "Cheri"

Selasin nettiä vuoden ajan vähän sillä silmällä, josko sattuisi joku kiva yhdistelmä tulemaan vastaan. Löysin Cherin pentueen workingdogista ja kasvattajan sivuilta löytyi täytettävä lomake, joka tuli täyttää jos pentu heiltä kiinnostaa. Täytin tämän ja he olivat minuun yhteydessä sähköpostitse. Siirryimme nopeasti whatsappiin keskustelemaan ja pääsin jonottamaan pentua.

Odotettiin suurta pentuetta röntgenin nähtyämme ja 27.9.2021 pentujen emä Morticia toi maailmaan 11 ihanaa pentua. Minun onnekseni pentueeseen syntyi hurjat 9 pentua! Uroksille varmasti olisi ollut enemmän kysyntää, mutta onneksi jokainen pentu löysi kodin <3

Mythical Force's Aphrodite "Morticia"

Pentujen syntymän jälkeen sain vahvistusviestin sähköpostiin siitä, että pentueesta riittää minulle pentu. Olin niin onnellinen tästä! Kasvattaja loi pentue -ryhmän whatsappiin, jonka avulla pääsimme seuraamaan pentujen kasvua. Mielestäni kasvattajat tekivät loistavaa työtä pentueen suhteen, sillä nyt minulla on reipas, rohkea, iloinen ja motivoitunut pentu! Pennun valinnasta kerron myös myöhemmin, mutta valinnat tehtiin kuuden viikon tienoilla.

Tein matkajärjestelyt kuinka hakea pentu toisesta maasta näin korona-aikaan ja ohjeistukset olivat monimutkaiset joka suuntaan. Kerron myös kaikista matkaan liittyvistä asioista eri postauksissa.
Kaikista monimutkaisuuksista huolimatta pääsin lentämään Amsterdamiin 21.10.2021 ja kasvattajan poika oli siellä minua vastassa.

Kävimme hieman pyörimässä dameissa, jonka jälkeen suuntasimme kohti kaupunkia nimeltään Maastricht. Matkan varrella kuitenkin kävimme moikkaamassa pentuja ja kasvattajia, jotka asuvat kaupungissa nimeltään Weert. Ihanaa seutua, sillä alue tuntui olevan täynnä erilaisia eläimiä koirista kenguruihin!

Ensimmäinen yö meni kasvattajan pojan luona ja seuraavana aamupäivänä kasvattajapariskunnan toinen osapuoli kävi hakemassa minut heidän luokseen, jossa yövyin. Kuvailin kaikkia koiria ja pääsin tapaamaan pentujen muita sukulaisia. Aivan ihania koiria kaikki <3

Minut vietiin kahden pennun kanssa lentokentälle 23.11.2021 ja sain pennut ruumaan. Minua ja koiria oli vastassa sukulaiseni, jonka luona yövyin pentujen kanssa, jotta jaksan seuraavana päivänä ajella useamman tunnin kotiin päin.

Pennuista toinen jäi sukulaiselleni ja Shanti tulee olemaan yhteisomistuksessa sukulaiseni kanssa! <3

Tässä hyvin tiivistetty versio hakureissusta, joten avaan näitä asioita enmmän jos jollakin intoa niitä lueskella! :) 

Aloitetaan alusta!

Moi!

Muutama vuosi on vierähtänyt edellisestä postauksesta, joten siitä voikin päätellä kuinka paljon on kerennyt tapahtumaan. Aloitin kirjoittamaan blogia kun olin hankkimassa ensimmäistä koiraani Kajoa. Olen käynyt vilkaisemassa vanhoja tekstejäni silloin tällöin ja muistelen lämmöllä niitä aikoja ja niitä tuntemuksia, mitä minulla oli tuolloin. Muistan sen jännityksen ja malttamattomuuden, mutta ennen kaikkea onnen ja toiveikkuuden! Haluaisin ne tunteen takaisin, mutta onneksi ne on kuitenkin muistoissa aina <3

Tämän muutaman vuoden välillä on tapahtunut paljon. Olen oppinut hurjan paljon koiramaailmasta ja sen julmuudesta. Koirat itsessään eivät ole syyllisiä siihen, mutta ihmiset ovat. Näistä asioista puhun postauksissani myöhemmin ja tiedän, että ne eivät varmasti tule olemaan kaikkien mieleen. Pointti onkin, että nämä ovat minun ajatuksiani, joita haluan purkaa. Tulen kertomaan Kajon tarinaa enemmän ja meidän yhteistä polkua. Tulen myös kertomaan kolmesta muusta koirastani, jotka ovat Kajon jälkeen tulleet sekä heidän elämästään.

Pidemmittä puheitta, hyvin lyhyesti tämän hetkiset eläimet!

KOIRAT

Black Runaway's Jagr "Kajo"
(belgianpaimenkoira tervueren)

Black Runaway's Malkin "Fredo"
(belgianpaimenkoira groenendael)

 

Mythical Force's Cher "Cheri"
(belgianpaimenkoira malinois) 

Shana
(rescue)

Mythical Force's Chaka Khan "Shanti"
(belgianpaimenkoira malinois, osaomistuksessa)

KISSAT

Kifu
(maatiaiskissa)

Fyffe
(maatiaiskissa)

Faktat esillä!

Heipsmois! Ei oo tänne tullu kirjoteltuu herran vuosiin ja nyt oikeestaan haluun kirjottaa semmosen postauksen missä kerron itestäni faktoja. Idean toki pöllin Jasminilta ;) Ja tästä lähtien tämä blogi olkoon koirablogin lisäksi myös lifestyle blogi!


*Tykkään kaikenlaisista eläimistä, mutta kissat ja koirat ovat lähimpänä sydäntä.
*Mulla on aika laaja musiikkimaku enkä oikein osaa sillä tavalla sanoo yhtä tiettyä artistia tai bändiä mikä olis paras.
*Olen työtön.
*Valmistuin viime vuoden puolella turvallisuusvalvojaks.
*Käperryn väkisin kainaloon nukkumaan ihan sama kuka on vieressä. Tykkään nimittäin läheisyydestä ja lämmöstä. Ja oon siinä kainalossa vaikka hiki valuis!
*Puhun välillä typeriä vaikka ei pitäis.. etenkin suutuspäissäni!
*Oon ihan liian mustasukkanen minkä tiiän itekkin. Saatan olla mustis jopa mun kavereista mikä ei todellakaan ole hyvä juttu.
*Tilaan cosmopolitania ja koiramme -lehteä.
*Rakastan jäätelöö yli kaiken. Syön sitä iloon kuin suruunkin vuodenajasta riippumatta.
*Kirjotan hirveesti kirjotusvirheitä ja huomaan ne vasta jälkikäteen.. etenkin kaikille foorumeille kirjottelen ihan omiani ja sit ärsyynnyn ku niitä ei voi muokata!
*Mä vihaan siivoomista..
*Oon ollu koulukiusattu ja kärsin edelleenkin "traumoista" tai jostain tämmösistä.
*Tällä hetkellä kärsin masennuksesta, mutta yritän koko ajan parhaani että pääsen eteenpäin. Ilmeisesti vähän oon jo edenny kerta ite sen pystyn myös myöntämään!
*Tykkään matkustella tosi paljon ja koiraa kannan aina mukana. Matkustan ihan minne vaan ja rakastan semmosia extempore- reissuja. Liikun maanlaajuisesti, maan sisäisesti tai vaikka kaupungin sisällä.. kunhan saan vaan liikkua.
*Haluan haasteita elämään ja oppia koko ajan kaikkea uutta.
*En usko että tulen tekemään oman alan hommia hirveemmin. Korkeintaan jotain keikkahommia.
*Haluaisin oppia puhumaan mahdollisimman montaa eri kieltä, mutta oon laiska opiskelemaan.
*Puhun suomea ja englantia. Pärjään englanninkielellä kyllä, mutta ymmärrän paremmin kuin puhun.
*Olen kokeillut erilaisia harrastuksia, kuten judoa, jalkapalloo, pesäpalloo, erilaisia tansseja, ratsastusta, kilpauintia, koiran kanssa perus tottisteluu yms. Tuossa nyt nopeesti ekat mitä tulee mieleen.
*Oon tosi köyhä.
*Tykkään vauvoista siihen asti ku ne ei oo omia! (ehkä mä sit kuitenkin tykkäisin jos oikeesti ois oma)
*Olen muuttanut 13 kertaa elämäni aikana ja olen asunut viidessä eri kaupungissa. Pieksämäki, iisalmi, siilinjärvi, joensuu, kuopio. Oli mulla kirjat sonkajärvellä kirjat mutta en luettele sitä sillei.
*Minulla on 13 vuotta nuorempi pikkuveli joka on aivan ihana! Ville on erityislapsi, mutta silti maailman ihanin pikkuveli<3
*Nukun edelleenkin pehmolelu kainalossa ja varmaan tulen aina nukkumaankin. Mun edesmennyt isäpuoli osti sen mulle pari kuukautta ennen kuolemaansa.
*Olen kahden lapsen kummi.
*Olen aika kärsimätön, mutta onneks mun parasystävä Jasmin on tehny musta paljon kärsivällisemmän! Kiitos siis siitä!
*Nolaan itseni usein baarissa Jasminin kanssa etenkin sillon ku rupee soimaan semmonen biisi kuin Deorro - Five hours , koska se kuulostaa meijän mielestä ihan "kananmuna" -biisiltä.. älkää kysykö!
*Olen ylipainoinen ja tiedän sen. Oon myös aika kyllästynyt siihen miten tuntemattomat ihmiset siitä kirjottelee ANONYYMINÄ nettiin. Mutta mitä se muita haittaa?
*En ole päässyt täysin yli mun ja Joonaksen erosta.
*Muutan Kajaaniin 1.4.2015
*Tunnen ihmisiä ympäri suomea ja joitakin henkilöitä muualtakin päin maailmaa.
*Vihaan ruotsin kieltä yli kaiken. Ruotsalaisissa eikä maassa itsessään ole mun mielestä mitään vikaa, mutta kieli on vaan niin kauheeeen ruma.
*En ole rasistinen.
*Tulen kaikkien kanssa toimeen siihen asti kun mulle ollaan mukavia. En jaksa kylvää turhaa riitaa ainakaan uhallani.
*Kuulun Suomen Belgirescue Ry:n johtokuntaan ja olen iloinen että pystyn auttamaan hädänalaisia belgejä ja heidän omistajiaan.
*Katson joka päivä netflixiä ja mun on pakko kattoo koko ajan jotain sarjaa. Sit ärsyttää kun tuotantokaudet loppuu kesken! Ehkä tää on mun pahe, koska oon niiiin KOUKUSSA.
*Mulla on kauhee ikävä heppailua..
*Rakastan järjestää yllätyksiä ja saada myös niitä.
*En tykkää talvesta, koska vihaan kylmää ja märkää.. Kesä on se mun juttu.
*Tykkään tatuoinneista, vaikka en oo vielä ottanu ku kaks pientä kuvaa, mutta onhan tässä loppuelämä aikaa ;)
*Pidän myös lävistyksistä. Mulla on tällä hetkellä vaan kielikoru ja korvissa kolme reikää. Mulla on ollut napakoru kahesti (kasvoivat ulos), kulmakoru (repes ja oli koulun takia otettava pois), nenäkoru (kadotin korun enkä jostain syystä koskaan ostanu uutta). Lisää niitä kuitenkin tulee vielä !
*Oon tosi herkkä.. ihan kaikkeen. Suutun helposti, innostun helposti, masennun helposti, iloitsen helposti.. yms.
*Tykkään meikkailla ja laitella hiuksia jos on vaan kunnon meikit ja hiushärpäkkeet. Haluan kasvattaa pitkät hiukset!
*Mun elämä on ollu aika värikästä. Kaikkea negatiivista on tapahtunut niin välillä on hankala löytää ees mitään positiivista. Oon mä silti ollu onnellinen, joten pakko kai jotain hyvääki on pitäny tapahtua!
*Muutin pois äitin luota kun olin 15-vuotias ja muutin silloin Iisalmesta Joensuuhun.
*Äkkipikaisuus ja ailahtelevaisuus kuvaa mua tosi hyvin.
*Lauleskelen aika paljon, etenkin meijän lähipubissa vaikka en osaa laulaa pätkän vertaa!
*Koen olevani yksinäisempi kuin koskaan tällä hetkellä.
*Mä pelkään kaloja,lintuja,nukkeja ja pellejä aivan käsittämättömän paljon... hyi !
*Kärsin migreenistä, von Willebrandin taudista ja kolmoishermosärystä. Syön lääkkeitä kolmoishermosärkyyn. Murrosiän aikoihin söin estolääkitystä migreeniin.
*Mulla on käpylisäkkeessä pieni kysta, mutta se ei vaikuta mun elämään mitenkään ja se on hyvälaatuinen.
*En todellakaan ole aamuvirkku !
*Rakastan ihmisten seuraa.. mua ei ole luotu yksineläjäks. Jos oon koko ajan yksin niin masennun entisestään.
*Vaikka puhun englantia ihan jees niin edelleenkin menen sekasin siinä kumpi lausuttiin mitenkin.. eli siis jos puhun englanniks oluesta niin saatan puhua karhusta... ja sama toisin päin.
*Mä kunnioitan ja arvostan vanhempia ihmisiä tosi paljon. Äiti ja mummo on parhaita ikinä <3
*Oon kirjottanu tähän asti näitä jo varmaan vajaa tunnin... eli tää myös kertoo miten tylsä mun elämä on. :D
*Tupakointi, oluen juonti ja liika netflix on mun paheita.
*Aina kun tietyt biisit soi, niin itken joka ikinen kerta ! Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
*Olen aika nuori ja nautin siitä sen minkä voin! Oon "pentu" , mutta ylpee semmonen :P
*Puhun tosi paljon puhelimessa ja tykkään siitä. Suurimman osan ajasta puhun Jasminin kanssa. Ja jos tarkkoja ollaan nii puhun ehkä 95% puhumisajasta Jasminin kanssa.
*Osaan olla kiero ja pelata rumaa peliä jos siihen on pakko lähteä!
*Oikeesti oon ihan kiltti jos mulle ollaan kilttejä! :)

Mistä kirjottaisin?

Olisi kiva kuulla lukijoilta minkälaista postausta haluatte minun tekevän. Haluan pitää blogin monipuolisena ja kiinnostavana myös muille. Otan ehdotuksia vastaan ja kirjoittelen aiheista. :)

Pitkiä vai lyhyitä postauksia? Kuvia enemmän vai vähemmän? Kertokaa mitkä aiheet olisivat kiinnostavia :)

Tässä myös yksi video mikä sai kyyneleet tulemaan onnesta! <3

Elämänsä häkissä eläneet koe-eläinkoirat vapautettiin

Mummon sekarotuinen koira Pekko sai nettimätsäreissä kunniamaininnan - pörrö paukku ! <3

Kysymyspostaus?

Ajattelin kirjoittaa kysymyspostauksen, joten laittakaa tulemaan mitä tahansa kysymyksiä eläimiin liittyen! Vastaan mielelläni kysymyksiin ja teen postauksen jos tulee tarpeeksi kysymyksiä :)

Pentu nimetty ja 18 päivää jäljellä!

Kävin kattomassa taas vauvaani Pieksämäellä eilen. Pentu oli kasvanut hirveästi ja taisi olla jopa painavin näistä pennuista. Jääräpäältä vaikuttaa, mutta ruokahalu on suuri! Eli vaikuttaisi siltä, että koulutuksesta ei tule niin vaikeaa kun koiralle ruoka maistuu.

Kaikki muut pennut suostui olemaan nätisti sylissä, mutta tämä minun pentuhan yritti kaikkensa, että pääsis pois sylistä. Ensimmäisenä jopa juos 70kg ulkoaitauksella, koska halus leikkiä tämmösen jättiläisen kanssa! Veti hihnaa yksin kolmea vastaan ja luuli olevansa hirmuinen kingi! Upee koira siitä tulee, mutta riiviö se kyllä on <3

Enään 18 täyttä päivää ilman pentua, koska aikaistinkin parilla päivällä pennun hakemista! Pentu saapuu taloon 30.5 illalla. En millään malta odottaa ja mulle saa tarjota pentutavaraa ja muutenkin koiratavaraa jos jollakin on myynnissä jotain.

Vauvan kutsumanimenkin päätin ja hauvelista tuli Kajo! <3

Kuvia!

Lupasin edellisessä postauksessa, että kerron tuon edellisen postauksen myös suunnilleen kuvina! Tässäpä niitä sitten olisi!

Minun taistelukoira <3

Paljon kuulumisia!

Heippa vaan! Ei oo tullu nyt kirjoteltua aikoihin, koska oma kone hajos... Mutta anyways, hirveesti on ollu kaikenlaista, enkä oikein tiiä mistä pitäis alottaa.

Tuossa pari viikkoa sitten ihmettelin yks päivä miten kissa vaikuttaa ihan erilaiselta kun yleensä ja sanoin Joonakselle asiasta. Joonas oli sitä mieltä että Kifu oli ihan normaali, mutta olin ihan eri mieltä. Noh.. annoin asian kuitenkin olla, mutta seuraavana iltana huolestuin sitten ihan kunnolla... Kifu yritti pissiä joka paikkaan, jopa laatikon ulkopuolelle ja pitkin asuntoa, mutta mitään ei tullut. Ei antanu kunnolla ottaa edes syliin ja mietin, että mikähän sillä vois olla. Lueskelin sitten netistä ja oireet viittasi täysin virtsakiveen..

Soitin siis eläinlääkärille illalla vaille kymmenen ja sano että kannattaisi tulla käymään eläinlääkärissä. Mentiin sitten sinne ja todettiin Kifulla rakko tulehtuneeksi. Kifu sai kipulääkettä ja antibioottikuurin mikä kestää 20 päivää! Kipulääkitys ei kestänyt onneksi niin kauaa. Kipulääkitys kesti 3-5 päivää, joten annoin kipulääkettä neljä päivää. Antibioottia pitää antaa kahdesti päivään 1/4 tablettia. Kifu ei tykkää yhtään lääkkeen otosta..
Kifu kuitenkin voi jo hyvin ja on ihan normaali! Luojan kiitos <3

Nyt sitten iloisempiin asioihin! Kävin pääsiäisen aikaan katsomassa tulevaa pentua Pieksämäellä ja voi hyvänen aika miten paljon pennut oli kasvanu! Kävin viimeks kattomassa ku pennut oli kolmen viikon ikäisiä ja nyt ne oli kuuden viikon ikäisiä.

Kävin kahtena päivänä katsomassa ja ensimmäisenä päivänä nostin jokaisen pennun vuorotellen syliin, jotta kasvattaja sai otettua pari kuvaa jokaisesta pennusta sekä annettua matolääkkeen. Sydämmeni suli lopullisesti kun nostin varaamani pennun syliin ja se nuolaisi naamaani.. <3 Ja oli vielä ainut pentu joka näin teki! Jospa se tykkäsi myös minusta! Kuvia räpsin hirveesti ja nautin myös kasvattajan muiden koirien seurasta.

Toisena päivänä otettiin yksi pentu kerrallaan pentuaitauksen ulkopuolelle tepastelemaan. Pennut siis ovat jo ulkona päivät! <3 Oli se hurjaa pentuloiden mielestä päästä laajemmalle alueelle tutkimaan, mutta kyllähän se vähän tuntu jännittävän kun sisarukset oli verkon toisella puolella! Jokainen nukahti lähes heti kun nostin pennut takaisin aitaukseen. En millään malttais odottaa pennun tuloa! <3

Kävin myös eilen vähän shoppailemassa ja kävin ostamassa pennulle kaulapannan, sun muuta mukavaa! Nyt alkaa olla jo kaikki tarvittavat kamat pentua varten. Oon kyllä ikionnellinen, että pääsen kasvattamaan koiran alusta asti itse!

Katselin myös vähän pentukursseja, mutta en oikein tiedä mikä olisi paras vaihtoehto minulle ja pennulle. Haluan kuitenkin, että minusta tulisi mahdollisimman hyvä ohjaaja koiralle ja haluan itse kehittyä ohjaajana! En halua pentukurssille missä on minun lisäksi kaksikymmentä muuta koiraa, koska yksilöllinen opettaminen/ohjaus unohtuu.. Soitin mukavan oloiseen paikkaan, mutta ensisijaisesti ottaavat noutajia :/ Ehdotelkaa hyviä vaihtoehtoja minulle?

Mutu päätti eilen heittää talviturkin ja voi että sillä oli mukavaa! En oo ikinä nähny tyttöä noin elementissään ja onnellisena! <3 Tiedetään mitä kesällä tehdään ;)

Teen tämän postauksen vielä uudestaan, mutta kuvapostauksena, sillä nyt en pysty kuvia laittamaan .. !

Hyviä uutisia!

Moi!

Nyt en oo hirveesti ehtinyt kirjottelemaan työkiireiden takia, mutta jospa rupeis jossain vaiheessa helpottamaan. Blogi ei hirveästi ole kerennyt käydä edes mielessä, mutta hyvien uutisten kunniaks on pakko kirjoittaa!

Varasin eilen sen kauan odotetun koiranpennun! Pennut ovat syntyneet 9.3.2014 ja tunnin ajomatkan päässä! En millään malta odottaa! Ensi viikon sunnuntaina menen käymään kasvattajan luona, mutta en tiedä pääsenkö vielä pentuja katsomaan kun ovat niin pieniä nyyttejä. Lähinnä lähden katsomaan pentujen emää ja haluan tutustua vieläkin paremmin kasvattajaan ja paikkaan missä koirat elävät.

Toissapäivänä tapasin kasvattajan joka ihan MINUN TAKIA ajoi Pieksämäeltä Kuopioon minua tapaamaan! Kasvattajalla oli mukana myös pentujen isä ja ihastuin heti! Isä on hyvin sosiaalinen mikä minulle onkin tärkeää, sillä meillä käy lapsia ja ylipäätänsä vieraita. Pentujen isä halusi heti vain syliin, mutta jestas sitä karvan lähtöä! Koira vaikutti kuitenkin rauhalliselta ja kuuliaiselta! <3

Minun oli tarkotus alunperin ottaa toiselta kasvattajalta pentu, mutta katselin vielä muitakin vaihtoehtoja. Päädyin tähän ratkaisuun, koska kasvattaja on lähellä, joten saan apua koko ajan. Kasvattaja käy paljon Kuopiossa ja pääsee lyhyelläkin varoitusajalla käymään jos tarve. Kasvattajan kanssa olisi tarkoitus lähteä harrastelemaan Tokoa, joten saan heti harrastuskaverinkin ! Se on minulle suuri etu, että kasvattaja asuu noin lähellä, koska ensimmäinen belgi tulossa niin apu ja tuki on lähellä ! ^_^

Kasperi, ikuinen rakkaus

Tässä postauksessa kerron Kasperista joka alunperin sai mut rakastumaan koiriin monia vuosia sitten. Olin ala-asteella kun näin Kasperin ensimmäisen kerran ja siitä se sitten lähti! <3

Nimi: Kasperi
Ikä: 11v
Sukupuoli: Uros
Rotu: Sekarotuinen (ainakin saksanpaimenkoiraa ja bordercollieta)

Tämä kuva oli pitkään minun taustakuvana vanhassa tietokoneessa <3 Tämmöisenä minä Kasperin muistan<3

Asuin Iisalmessa Makkaralahdessa äitini kanssa ja olin silloin jo koirahöperö eli pitihän se käydä kysymässä kaikilta koirien kanssa kulkevilta että "saako tuota koiraa silittää?". Näin tapasin Kasperin ensimmäisen kerran. Jos oikein muistan, niin pari kertaa törmäsin Kasperiin lenkillä ja aina jäin silittelemään. Kävin sitten Kasperia aina moikkaamassa heidän luonaan ja aluksi omistaja taisi olla mukana kun halusin lähteä Kasperin kanssa ulos.

Muutamien kertojen jälkeen sain lähtee jo yksin Kasperin kanssa ulkoilemaan, mutta useimmiten mulla oli joku kaveri mukana. Muistan vielä tosi hyvin kun käytiin Kilpijärven koululla, koska siellä oli aidattu kaukalo. Siellä päästin Kasperin aina irti ja leikittiin hirveesti. Yritin opettaa Kasperille vähän vaikka mitä; istumisesta kierimiseen. Enhän minä vielä sen ikäsenä hirveesti muuta tiennytkään mitä opettaa. Muutamia pikku esteitä taisin sille rakennella ja pitihän niitä pomppia!

Muistan myös sen kerran kun Kasperin omistaja lähti jonnekin ja jäin Kasperin kanssa heidän luokseen. Jostain syystä mulle iski joku SIIVOUSVIMMA ja siivoilin heillä sen minkä kerkesin. Katsottiin myös Kasperin kanssa telkkaria ja mua huvitti hirveesti kun Kasperikin sitä katto. Katsottiin vielä jotain eläinohjelmaa ja Kasperi oli ihan innoissaan. Tai en tiedä oliko innoissaan kun kuuli toisten koirien haukkumista, koska Kasperi ei tykännyt toisista koirista.

Kasperi muutti omistajineen toiseen asuntoon Iisalmessa, mutta olin kuitenkin niin pieni, etten saanut yksin lähteä pitkälle, joten en pystynyt enään olemaan Kasperin kanssa. Pitkään tuntui siltä ihan kuin paras ystävä olisi lähtenyt toiselle puolelle maapalloa.

Minun elämässä tuli sen jälkeen vaikka mitä juttuja, joten koirailut jäi vähemmälle. Mulla tuli paikkakunnan muutosta pariin otteeseen, mutta muutin kuitenkin takaisin Iisalmeen vuonna 2010. En jostain syystä yrittänyt edes etsiä enään Kasperia, en tiedä miks. Nyt kuitenkin näin unta tästä koirasta ja päätin että minähän etsin tämän omistajan käsiini!

Selailin facebookkia ja etsin ainoastaan Iisalmesta ja etunimen perusteella, koska enhän minä sukunimeä muistanut. Löysin nimen ja paikkakunnan perusteella yhden tutun näköisen henkilön ja kokeilin laittaa yksityisviestiä. Tämä mun viesti kuului näin; "Moi! Rupesin etsiskelee iisalmesta xxxx -nimistä henkilöä, joka omistaa/on omistanut koiran nimeltä Kasperi. Ootkohan oikee henkilö? Itse joskus monia vuosia sitten pikkutyttönä Iisalmen Makkaralahessa kävin aina ulkoiluttamassa kyseistä koiraa. :) " Ja sehän tärppäs ensimmäisellä! Olin niin onnellinen!

Pelottavinta koko hommassa oli se, etten tiennyt onko koira enään edes elossa. En nimittäin muista yhtään minkä ikäinen Kasperi oli silloin kun olin about 7-vuotias. Tämän takia oli myös hankala kirjoittaa alunperin mitään tälle "tutun näköiselle henkilölle".

Omistaja kertoi Kasperin kuulumisia ja elossahan tämä ihanuus on! <3 Kasperilla on myös näiden vuosien aikana ollut pari koirakaveria, jotka valitettavasti menehtyi tapaturmaisesti.. Kasperilla jalat ja selkä on tällä hetkellä aika huonossa kunnossa, mutta nyt syö rimadyylia niin kauan kuin se auttaa. Jos ei auta jossain vaiheessa niin kokeillaan jotain toista lääkettä. Onnellinen dogi siellä kotona silti tuntuisi olevan!<3 

Toivon että pääsisin vielä näkemään Kasperia, koska ikävä vaan on nyt iskenyt tätä herttaista kaveria joka sulatti minun sydämen monta vuotta sitten ja aina pysynyt mielessä<3 Mielessä ja sydämmessä pysyy aina tämä herttaisuus! <3

Lopuksi vielä kuvia Kasperista! Pahoittelen joidenkin kuvien huonosta laadusta ja siitä, että nämä ei tule ikäjärjestyksessä vaan kaikki on sekaisin! (Hirmu homma ruveta järjestelemään!)

Kenenkä sydän muka ei sula tälle katseelle? <3

Rakkaus <3

Pikku Kasperi !

Kassun kamu ja vanha poika itse <3

Ikä ei katso keppiä! <3

kesäfiilistelyy!

<3

Kamu ja Hassu-Kassu<3

toinen on ollut peeni<3